Tupakka ja terveys

 

                                 Tupakka ja terveys

• mille sairauksille tupakointi altistaa?

-Keuhkosyöpä

-Muut syöpäsairaudet: 
-Virtsarakon syöpä
-Kurkunpään syöpä
-Ruokatorven syöpä
-Haimasyöpä
-Mahasyöpä
-Maksasyöpä
-Kohdunkaulan syöpä

-Krooninen ahatuttava keuhkoputken tulehdus
-Sepelvaltimotauti
-Sydäninfarkti
-Äkkikuolema
-Aivohalvaus
-Verenpainetauti
-Katkokävely

•  mitä muita terveyshaittoja tupakointi aiheuttaa?

-Ihon ennenaikainen vanheneminen
-Ientulehdukset
-Psyyken sairauksien paheneminen
-Hedelmällisyysongelmat
-Impotenssi
-Raskausongelmat, keskenmenot
-Pienenkokoisena syntyneet lapset, joilla myöhemmin hidastunut painon kehitys
-Lasten lisääntynyt perinataalikuolleisuus
-Osteoporoosi
-Altistus mahan ja pohjukkaissuolen vaurioille
-Riippuvuus
-Toleranssin kehittyminen

-Tupakoinnin lopettaminen:


-Ensin tehdään päätös tupakoinnin lopettamisesta
-Päätä päivämäärä milloin tupakointi loppuu
-Vähennä tupakointia hiljalleen: osat pienempiä askeja, vähennä paikkoja jossa on tupakoinut, polttaa vain puolet yhdestä tupakasta.
- Kerro läheisille lopettamisesta
-Valmistaudu tulevaan esim. miten toimit jos joku tarjoaa sinulle tupakkaa yms.
-Hävitä kaikki tupakointivälineet

    INFEKTIOIDEN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

Infektioita voidaan vähentää päivähoidossa:

• Tehostamalla hyvää käsihygieniaa WC-käyntien jälkeen, ennen ruokailua ja kun tullaan päivähoitoon ja sieltä lähdettäessä.
• Tekemällä siivoukset ajallaan: Lelujen pesu vähintään kahden päivän välein deisnfioivalla pesuaineella, lattioiden ja pintojen puhdistaminen desinfioivilla aineilla joka päivä lasten lähdettyä. WC:n pesu päivittäin sekä käsienpesualtaan ja muiden kosketeltavien pintojen puhdistus.
• Lyhyet kynnet bakteerien minimoimiseksi sekä henkilökunnalla että lapsilla.
• Sairaana kotiin jääminen sekä henkilökunnalla että lapsilla. Hoitoon ei kannata tulla tartuttamaan muita.
• Vanhempia pitää opastaa milloin lasta saa tuoda hoitoon ja millon ei sairaana ollessa tai sen jälkeen. 
• Jos lapset nukkuvat päivähoidossa lakanoiden vaihto viikon välein ja silloin, jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän. 
• Eritetahrojen poistaminen heti esim veri, uloste, virtsa ja räkä. Aina suojakäsineiden kanssa!
• Suojakäsineiden käyttö myös silloin, jos vaihdetaan vaippaa tai autetaan lasta pyyhkimäänWC- käynnin jälkeen.(Muistetaan pestä ja desinfioida kädet käynnin ja avustamisen jälkeen)
• Siivouksien tehostaminen infektioepideian aikana ja myös käsihygienian
• Ruuan käsittelyssä hyvä käsihygienia 
• Kerrotaan myös lapsille, ettei kosketa toisen ruokaan tai syödä käsillään ennen kuin on pesty kädet.

                                     ITSETUNTO

Itsetunnolla tarkoitetaan jokaisen omaa arvioita ja käsitystä itsestä. Se ei ole peritty ominaisuus vaan se kehittyy erilaisten kokemusten kautta. 
 Itsetunto rakentuu lapsuudesta saakka ja se kehittyy koko elämän ajan. Hyvän itsetunnon omaava ihmisen ei tarvitse esim. kiusata tai alistaa muita ihmisiä, saadakseen itselleen paremman itsetunnon. Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että on tietoinen myös omista virheitään, mutta niiden havaitseminen ei vähennä luottamusta itseen. Heikko itsetunto voi tarkoittaa taas sitä, että ajattelee ettei ole missään asioissa hyvä, eikä löydä itsestään hyviä asioita tai luonteenpiirteitä.

              LAPSEN HAVAINNOINTI PÄIVÄHOIDOSSA

Päivähoidossa havainnoinnissa käytetään apuna lapsen omaa VASU:a ja vanhempien kanssa suunniteltua havainnointisuunnitelmaa.

1. Lapsessa havainnoidaan:

• Syökö itsenäisesti ja siististi, sotkeeko ruokansa vai syökö reippaasti, onko minkälainen ruokahalu syödessä, osaako käytöstapoja ruokapöydässä.
• Pukeeko itsenäisesti ja oikeassa järjestyksessä vaatteensa, Pukeeko reippaasti vai jotuuko kehottamaan lasta pukemaan, riisuuko esim ulkovaatteet naulakkoon itse.
• Nukkuuko päiväunia hoidossa, kunka nopeasti nukahtaa ja onko rauhallisesti nukkumatilanteessa vai riehuuko eikä tahdo nukahtaa.
•  Miten ilmaisee itseään, hakeutuuko pulmatilanteissa aikuisen ohjattavaksi vai yrittääkö selvittää ongelma itsenäisesti. 
• Miten ilmaisee tunteitaa ja ottaa muita huomioon.
• Leikkiikö yksin ja miten leikkii muiden kanssa esim. leikkiikö sovissa muiden kanssa, onko leikin johtaja vai mukana olija. 
• Noudattaako sääntöjä ja kuunteleeko mitä aikuiset kieltävät ja sanovat lapselle.
• Pystyykö jakamaan leluja muiden kanssa ja leikkiikö rauhallisesti 
• Hallitseeko kiukkuaan ja pystyykö rauhoittumaan kuinka nopeasti.

Myös havainnoidaan: Puhuuko lapsi selkeästi ja esim. änkyttämättä, kuunteleeko esim. satuja rauhassa, kauanko pystyy keskittymään  yhteen asiaan, käyttääkö työkaluja oikein esim. sakset, viivotin yms. Miten laskee?

                                KUUMEKOURISTUS

1. Mitä tarkoittaa kuumekouristus?
Kuumekouristeleva lapsi on tajuton. Aluksi lapsi jäykistyy ja sitten käsissä ja jaloissa esiintyy nopeita nykäyksiä. Se ei vahingoita lasta tai ole merkki epilepsista. 

2. Kuinka kuumekouristusta hoidetaan? 
Varmista ettei lapsi vahingoita itseään kouristuksien aikana. Vaatteita kannattaa vähentää ja viedä lapsi viileään ilmaan tai avata ikkuna. Kuumekouristus saadaan loppumaan peräsuoleen annettavalla ruiskeella (diatsepam). Lääkettä saa vain lääkärin määräämällä reseptillä. 

3. Kuinka kuumekouristusta voidaan ehkäistä?  
Kuumekouristuksien uusiutumista voidaan hieman ehkäistä säännöllisellä kuumelääkkeellä Ehkäisyyn ei käytetä enään epilepsialääkkeitä kuten ennen.

Kuinka pienen lapsen ajattelu kehittyy?Kuvaile mitä Piage`n teoria kertoo lapsen ajattelun kehityksestä?

 0-2v lapsen ajattelu perustuu ensiksi aistimiseen ja liikkumiseen ja reflekseihin. Uusi tieto sulautuu vanhaan jo opittuun asiaan. Ympäristö on tärkeä ajattelun kehityksen kannalta. Ympäristön tulee olla turvallinen, että lapsi saa elää ja kehittyä rauhassa omaan tahtiinsa. Pikkuhiljaa syy-seuraus-suhteen tajuaminen. Ajattelu on vielä alkeellista. 

Piaget'n mukaisia ajattelun kehityksen vaiheita ovat:
1. Sensomotorinen kausi (~0–2 v.)

• lapsi alkaa hahmottaa itsensä toimijana ja reagoi ärsykkeisiin (siirtyminen reflekseistä tahdonalaisiin liikkeisiin)
• lapsi alkaa muodostamaan toimintaan pohjautuvia skeemoja (esim. esineiden pudottaminen pöydältä tai kuinka pitkälle esineitä tarvitsee kurotella)
• lapselle kehittyy käsitys esinepysyvyydestä, eli ymmärrys siitä, että esineet ovat olemassa myös silloin kun ne eivät ole näkyvillä.

2. Esioperationaalinen vaihe (~2–6 v.)

• lapsi oppii käyttämään kieltä ja kuvaamaan todellisuutta symbolien ja kielen varassa (semioottinen funktio)
• tietyt sanonnat ymmärretään kirjaimellisesti (esimerkiksi mustasukkainen, kaksikielinen)
• ajattelu on vielä itse- ja minäkeskeistä (egosentristä), kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan
• ajattelu on maagista, vaikea erottaa ajatusta ja tekoa toisistaan
• moraalisessa ajattelussa lapsi harkitsee asioita vain seurauksien näkökulmasta
• osaa luokitella asioita yhden ominaisuuden perusteella (esim. kaikki punaiset esineet).

3. Konkreettisten operaatioiden vaihe (~7–11 v.)

• egosentrismi vähenee ja empatiakyky lisääntyy; osaa asettua ainakin osittain toisen asemaan
• lapsi osaa luokitella asioita useiden ominaisuuksien perusteella ja järjestää asioita loogisesti (esim. esineiden laittaminen kokojärjestykseen)
• ajantaju ja välimatkojen ymmärrys muuttuu varmemmaksi, ymmärtää kellon ja hahmottaa käsitteet menneisyys, tulevaisuus ja nykyhetki
• lapsi pystyy deduktiiviseen päättelyyn ja soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin
• lapsi kykenee käyttämään abstrakteja käsitteitä suhteessa konkreettisiin asioihin
• lapsi oppii ymmärtämään asioiden ominaisuuksien säilyvyyttä (esim. saven määrä pysyy samana vaikka kappaleen muoto muuttuu)
• moraalisessa ajattelussa lapsi osaa jo harkita asioita myös teon tarkoituksen näkökulmasta.

4. Formaalien operaatioiden vaihe (~11–12 v.)

• lapsi pystyy loogiseen abstraktiin ajatteluun ja testaamaan systemaattisesti asioista muodostamiaan oletuksia (hypoteeseja)
• lapsi pystyy tekemään päättelytehtäviä puhtaasti symbolien avulla
• moraalissa ja maailmankatsomuksessa esim. hypoteettisten, ideologisten ja tulevaisuutta käsittelevien kysymysten pohdinta lisääntyy.

Väitetään, että formaalin ajattelun jälkeistä ajattelua on olemassa, ja sitä on alettu kutsua postformaaliksi ajatteluksi. On kuitenkin epäselvää, onko kyse uudesta kehitysvaiheesta. Tätä vaihetta ei pidetä yleisesti hyväksyttynä uutena kehitysvaiheena Piaget'n tarkoittamalla tavalla ^[2].
(5.) Postformaalien operaatioiden vaihe (ei yleisesti hyväksytty kehitysvaihe)

• asioiden ristiriitaisuuksien ja vastakohtien hyväksyminen
• asioiden suhteellisuuden hyväksyminen
• oman näkökulman luominen keskenään ristiriitaisista osatekijöistä
• kokonaisvaltaisuus ^[3].