Kuinka pienen lapsen ajattelu kehittyy?Kuvaile mitä Piage`n teoria kertoo lapsen ajattelun kehityksestä?

 0-2v lapsen ajattelu perustuu ensiksi aistimiseen ja liikkumiseen ja reflekseihin. Uusi tieto sulautuu vanhaan jo opittuun asiaan. Ympäristö on tärkeä ajattelun kehityksen kannalta. Ympäristön tulee olla turvallinen, että lapsi saa elää ja kehittyä rauhassa omaan tahtiinsa. Pikkuhiljaa syy-seuraus-suhteen tajuaminen. Ajattelu on vielä alkeellista. 

Piaget'n mukaisia ajattelun kehityksen vaiheita ovat:
1. Sensomotorinen kausi (~0–2 v.)

• lapsi alkaa hahmottaa itsensä toimijana ja reagoi ärsykkeisiin (siirtyminen reflekseistä tahdonalaisiin liikkeisiin)
• lapsi alkaa muodostamaan toimintaan pohjautuvia skeemoja (esim. esineiden pudottaminen pöydältä tai kuinka pitkälle esineitä tarvitsee kurotella)
• lapselle kehittyy käsitys esinepysyvyydestä, eli ymmärrys siitä, että esineet ovat olemassa myös silloin kun ne eivät ole näkyvillä.

2. Esioperationaalinen vaihe (~2–6 v.)

• lapsi oppii käyttämään kieltä ja kuvaamaan todellisuutta symbolien ja kielen varassa (semioottinen funktio)
• tietyt sanonnat ymmärretään kirjaimellisesti (esimerkiksi mustasukkainen, kaksikielinen)
• ajattelu on vielä itse- ja minäkeskeistä (egosentristä), kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan
• ajattelu on maagista, vaikea erottaa ajatusta ja tekoa toisistaan
• moraalisessa ajattelussa lapsi harkitsee asioita vain seurauksien näkökulmasta
• osaa luokitella asioita yhden ominaisuuden perusteella (esim. kaikki punaiset esineet).

3. Konkreettisten operaatioiden vaihe (~7–11 v.)

• egosentrismi vähenee ja empatiakyky lisääntyy; osaa asettua ainakin osittain toisen asemaan
• lapsi osaa luokitella asioita useiden ominaisuuksien perusteella ja järjestää asioita loogisesti (esim. esineiden laittaminen kokojärjestykseen)
• ajantaju ja välimatkojen ymmärrys muuttuu varmemmaksi, ymmärtää kellon ja hahmottaa käsitteet menneisyys, tulevaisuus ja nykyhetki
• lapsi pystyy deduktiiviseen päättelyyn ja soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin
• lapsi kykenee käyttämään abstrakteja käsitteitä suhteessa konkreettisiin asioihin
• lapsi oppii ymmärtämään asioiden ominaisuuksien säilyvyyttä (esim. saven määrä pysyy samana vaikka kappaleen muoto muuttuu)
• moraalisessa ajattelussa lapsi osaa jo harkita asioita myös teon tarkoituksen näkökulmasta.

4. Formaalien operaatioiden vaihe (~11–12 v.)

• lapsi pystyy loogiseen abstraktiin ajatteluun ja testaamaan systemaattisesti asioista muodostamiaan oletuksia (hypoteeseja)
• lapsi pystyy tekemään päättelytehtäviä puhtaasti symbolien avulla
• moraalissa ja maailmankatsomuksessa esim. hypoteettisten, ideologisten ja tulevaisuutta käsittelevien kysymysten pohdinta lisääntyy.

Väitetään, että formaalin ajattelun jälkeistä ajattelua on olemassa, ja sitä on alettu kutsua postformaaliksi ajatteluksi. On kuitenkin epäselvää, onko kyse uudesta kehitysvaiheesta. Tätä vaihetta ei pidetä yleisesti hyväksyttynä uutena kehitysvaiheena Piaget'n tarkoittamalla tavalla ^[2].
(5.) Postformaalien operaatioiden vaihe (ei yleisesti hyväksytty kehitysvaihe)

• asioiden ristiriitaisuuksien ja vastakohtien hyväksyminen
• asioiden suhteellisuuden hyväksyminen
• oman näkökulman luominen keskenään ristiriitaisista osatekijöistä
• kokonaisvaltaisuus ^[3].